CNF (Congress Network Finland), joka on tapahtuma-alan kotimainen yhteistyöjärjestö, piti vuosikokouksensa etäyhteyksillä eilen (27.4.). Tekniikka ei toiminut, mikä ehkä vähän huvitti juuri tässä yhteydessä. Yleensähän tapahtuma-alan tekijöille tekniikan toimiminen on kunnia-asia – etenkin meillä Suomessa, jossa me kehumme kaiken toimimista. Se olikin sitten ainoa huvittava asia. Kovin olivat tunnelmat apeat.
Tapahtuma-ala on hyvin herkkä reagoimaan muutoksiin. Pitkän kongressiurani aikana on räjähtänyt ydinvoimala, tulivuori syössyt ilmaan tuhkapilvet, ruttoakin taisi Aasiasta löytyä vajaa 30 vuotta sitten. (Kävin silloin katsomassa Taj Mahalin, ja taisimme olla seuralaisteni kanssa ainoat ruttoa pelkäämättömät turistit.) Ihan vähäisin vaikutus ei ole ollut lamalla tai taantumilla. Tämän kevään koronaviruksen tehoa ei kuitenkaan ole ennen nähty. Se lopetti tai siirsi kaikki kevään ja alkukesän tapahtumat ja kongressit epämääräiseen tulevaisuuteen. Ja me olimme ja olemme aika lailla valmistautumattomia siihen.
Jos Osmo Soninvaaraa (https://www.soininvaara.fi/2020/04/27/maanantaimietteita-koronasta/) tai nimettömänä kirjoittavaa mikrobiologia (https://verkkosaro.sarolehti.net/koronatarina-huutaa-uutta-nakokulmaa/) on uskominen, ei tilanne parane vuoden kuluessa.
Tapahtuma-alaa painaa kovin myös ilmastomuutoksen torjuminen, vaikka lentäminenkään tuskin lisääntyy ihan pian. Me kongressiammattilaisethan elämme juuri ahkeran lentämisen ansiosta. Ajan mukaisesti olemme yrittäneet keventää sekä omaa että osallistujien omaatuntoa tarjoamalla kasvisruokaa ja poistamalla muovipullot. No ehkä jotain muutakin on tuunattu.
Miten meille sitten käy? Unohtavatko ihmiset pelkonsa ja alkavat taas osallistua suuriinkin tilaisuuksiin? Opimmeko tästä jotain kestävää, millä tavalla voimme jatkaa? Vai kaadummeko, kaatuvatko hienot kongressikeskukset, menevätkö hotelliketjut konkurssiin, bussifirmat, tilausravintolat…? Entäpä pankit, finanssifirmat? (”Koronaviruspandemia on suistanut maailmantalouden raiteiltaan. Talouden tilastot eivät pysy näin nopean muutoksen perässä, ja tulevasta voi laatia lähinnä skenaarioita. Epävarmuus on kaikin puolin äärimmäistä”, OP:n pääjohtaja Ritakallio toteaa.)
Nyt ovat hyvät neuvot kalliita!
Nyt taitaa olla viisainta luottaa Darvinin toteamukseen, jonka mukaan vastoinkäymisistä eivät selviä vahvimmat ja älykkäimmät, vaan ne, jotka sopeutuvat parhaiten muutokseen.
Olisikin nyt yhdessä ruvettava hiomaan strategiaa, jossa Suomi näyttäytyy entistäkin turvallisempana, hyvin hallinnoituna ja järjestäytyneenä maana, jossa osataan ja ennen kaikkea halutaan pysyä kongressialan huipulla. Ja jossa tekniikka toimii AINA.
CongCreator Facebookissa